Kiitollisuuspäiväkirja

 

 

Ajattelin jakaa teille yhden päivärutiinini; kiitollisuuspäiväkirjan. Olen jo aiemmissa postauksissa vähän sivunnut tätä aihetta. Tässä on yksi konkreettinen keino, jolla voi lähteä liikkeelle, jos haluaa lähteä kulkemaan kohti positiivisempaa maailmankatsomusta. Kiitollisuudella voi todellakin muuttaa maailmaa, vähintään omaansa. Tässä istuu yksi elävä esimerkki siitä. Olen tietoisesti valinnut positiivisuuden, johon kiitollisuus tiukasti nivoutuu. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö minullakin olisi negatiivisia tunteita ja ajatuksia, on todellakin! En ole sen ihmeellisempi ihminen, kuin kukaan muukaan. Mutta en jää rypemään siihen negatiivisuuteen. Olen oppinut päästämään siitä irti. Tai sanotaanko, että olen opettanut itseni päästämään siitä irti.

Kerron tähän väliin pienen tarinan tosielämästä. Muutamia vuosia sitten olin leikkauksessa, jonka piti parantaa merkittävästi elämänlaatuani. Latasin kaiken uskoni siihen. Tai ne rippeet, mitä siitä oli jäljellä; "ihanaa, voin jatkaa opiskeluja", "voin jatkaa harrastuksiani", "voin itseasiassa jatkaa elämääni, kuin kuka tahansa fyysisesti terve, nuori ihminen". Joku varmaan arvaa jo tässä vaiheessa, että hieman toisin kuitenkin kävi. Vauriot ja kivut vain pahenivat leikkauksessa. Tunsin itseni niin hauraaksi, että pieninkin töytäisy, rikkoisi minut lopullisesti. Menetin elämänhaluni. Ja senkin vähäisen energian, jota minulla oli, suuntasin kysymykseen "Miksi?".  "Miksi minä?" Miksi minä en saa elää sitä elämää, jota kaikki tuntuivat ympärilläni elävän; opiskelua työtä, matkustelua, harrastuksia jne. Ei minun elämäni pitänyt mennä näin! Siitä nopeasti päästiinkin siihen pisteeseen, että oli jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Joko nousta ihan itse siitä suosta ja lopettaa rypeminen tai.. tai no ei siitä sen enempää. Piti ottaa vastuu itsestä ja omasta hyvinvoinnista. Silloin en sitä tajunnut, mutta siinä vaiheessa kipinä sisälläni oli jo syttynyt.

Olen aina rakastanut lukemista, kuten aiemmassa postauksessa taisin jo mainita. Aloinkin tankkaamaan kaikkea mahdollista hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta; Viisas elämä- sarjaa, Rhonda Byrnen teoksia jne. Ajatus muutoksesta alkoi itää ja päätin ainakin yrittää. Ja tässä on syy miksi aina puolustan elämäntaito-oppaita jne. Itse olen niistä saanut jotakin silloin, kun sitä eniten tarvitsin. Aloin kirjoittaa ylös asioita, jotka minulla oli hyvin. Aluksi se tuntui lapselliselta ja vaikealta. Mutta nämä tunteet vahtuivat aika nopeasti innostukseen. Tästähän voi oikeasti olla jotakin apua!

Olen vaihdellut tyyliä matkan varrella; kirjoittanut joskus kymmenenkin asiaa päivittäin, joista on kiitollinen. Ohjeita kiitollisuuspäiväkirjan tekoon on useita. Eikä niistä yksikään ole just SE oikea tapa. Tee niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Nykyään teen itse niin, että listaan päivittäin viisi kiitollisuudenaihetta. Ne voi olla pieniä tai suuria asioita; olen kiitollinen ystävistäni/ parisuhteestani/ että saan puhdasta vettä hanasta. Ihan mitä mieleen tulee. Sitten useasti kirjoitan vielä, että miksi olen juuri siitä asiasta kiitollinen. Esim. "kiitän täydestä sydämestäni ystäviäni, koska he ovat aina tukenani". Ja vinkkinä, että jos haluat parantaa jotakin tiettyä osa-aluetta elämässäsi, kirjoita juuri siitä.

Tähän ei tosiaankaan mene kauan aikaa. 5-10min. suunnilleen. Joten kyllä varmasti jokaiselta sen verran irtoaa. Ja voihan sitä vihkoa vaikka kuljettaa mukana ja lisätä yksitellen sinne listaan niitä. Toki voi aluksi tehdä myös niin, että aamukahvia juodessa miettii mielessään, mistä kaikista asioista voikaan kiittää. Jos siis kirjoittaminen tuntuu syystä tai toisesta hankalalta, tai on vamman tm. takia mahdotonta.

Tähän loppuun pari omaa kiitollisuudenaihettani ;)

 

 

<3 Kiittäen, Merja