Ei pelkästään autolla, vaan myös itsellä. Jotenkin tuntuu, ettei ole vuoden vaihteen jälkeen päässyt, vieläkään, normaaliin rytmiin. Siis minkään suhteen; unirytmit ovat sekaisin , ruokailut ovat olleet vähän mitä sattuu ja tuntuu uskomattoman vaikealta saada revittyä itsensä joogasalille. Suurin syy kyllä löytyy tästä vuodenajasta ja pakkasista; hermosäryt ja krampit pahentuvat aina merkittävästi talvisin. Se tarkoittaa sitä, että kuluu tuhottaman paljon energiaa perusjuttuihin. Ja kipujen takia ei saa nukuttua sitä vähääkään, mitä normaalisti. Onneksi kuitenkin koira on käytettävä lenkillä, että jotakin tulee tehtyä. Ja selkä pakottaa muutenkin liikkumaan vähän väliä, että ei tässä ihan liikkumattomuuteen olla vajottu. Ruokailut tahtoo kyllä jäädä liian vähälle, kun kivut ovat pahempina. B-vitamiineja ja mineraalivalmistetta on pitänyt tankata triplasti (vähintään), ettei kipulääkitystä tarvitsisi nostaa. Onneksi kuitenkin lisääntyvä valo ja aurinko, antavat jo lupauksen keväästä. Mutta kieltämättä haave siitä, että voisi asua pahimmat kuukaudet, jossakin lämpimässä, voimistuu.
Oli tarkoitus kirjoittaa motivaatiosta, mutta nyt ei kykene istumaan koneella (saatika keskittymään). Se jääköön siis toiseen kertaan. Mutta tässä tämän päivän sekavia ajatelmia. Toivottavasti teillä on ollut parempi päivä :) Nyt tunnen kiitollisuutta uunin lämmöstä, tassuterapeuteista ja siitä, että voin ihanasti käpertyä viltin alle päikkäreille <3
 |
| joogakaverit |
.jpg) |
| Onni näyttää mallia |
<3 Merja
ps. fustra siirtyi keskiviikkoon, joten sitten vasta pukkaa raporttia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti