Pelko, etteivät siivet kanna

Tai vielä pahempaa, ettei niitä ole olemassakaan. Kun tiedostaa kohta olevan sen hetken, että täytyy vain ummistaa silmänsä ja hypätä. Tietämättä mitä siellä kielekkeen takana odottaa. Pitäisi vain luottaa siihen, että ne siivet tosiaan kantavat. Mutta miksi sitten pelkkä ajatuskin saa kädet hikoamaan ja sydämen hakkaamaan muutaman tahdin ylimääräistä? Samalla hetkellä ymmärtää kuitenkin myös sen, ettei ole enää vaihtoehtoja. Ne on koluttu läpi jo aikoja sitten.

Pelko. Tuo kaikille ihmisille ja eläimille tuttu tunne, jonka tarkoitus on suojella meitä vaaralta. Se on siis elintärkeä ja luonnollinen osa elämää. Mutta mitä, kun se alkaa rajoittaa ja ohjata elämäämme? Mitä kaikkea teen (tai jätän tekemättä) siksi, että pelkään? Tietämättä edes tarkalleen, mitä. Elämää? Toisten reaktioita? Hylkäämistä? Epäonnistumista? Tuttu on turvallinen, vaikka se olisikin kamala. Tuntematon on pelottava, koska emme tiedä mitä se pitää sisällään.


Tässä muutamia asioita, jotka ovat helpottaneet omassa kamppailussani mörköjäni vastaan.

 Päästä irti loputtomista odotuksista ja kontrollista. Meillä ihmisillä on tietty kuva siitä, miten asioiden kuuluisi mennä. Sitten kun ne eivät menekään juuri niin, ahdistumme ja alamme syyllistää itseämme.

Luota siihen, että asiat kyllä menevät juuri niin kuin niiden pitääkin mennä. Elämä opettaa sinua ja kaikella on tarkoituksensa (vaikkei sitä heti ymmärtäisikään). Suunnitelmia ja tavoitteita on hyvä olla, mutta lopulta sinun pitää vain luottaa.

Tämäkin menee ohitse. Kaikki on väliaikaista. Niin hyvä, kuin paha.

Anna anteeksi sekä itsellesi että muille. Älä anna katkeruudella sijaa elämässäsi. Se, jos mikä, myrkyttää sinut. Ja sitä paitsi, olet todellakin ansainnut kaiken sen hyvän, josta unelmoit! Joten anna nyt itsellesi anteeksi, ettei elämä mennyt niin kuin kuvittelit sen menevän. Hyvää on tulossa.

Olet selvinnyt pahemmastakin. Tämä tieto helpottaa itseäni suunnattomasti. Jos olen selvinnyt tähänkin asti, miksi ihmeessä en selviäisi jatkossakin?

Ole kiitollinen . Kaikesta mitä sinulla on ollut, mitä sinulla on ja mitä sinulla tulee olemaan. Jos tilanne on kamala, voi kiitollisuuden aiheita olla vaikea löytyy. Mutta tässä yksi; kokeile pulssiasi. Olet elossa.

Mitä enemmän kohtaat vaikeuksia, sitä enemmän opit itsestäsi. Ja sitä korkeammalle tulet nousemaan, kun uskallat vihdoin aukaista ne siipesi.


+ Tee sellaisia asioita, joista tiedät saavasi hyvää oloa; liiku, joogaa, meditoi, lue, kuuntele musiikkia. Ihan mitä vain <3 Niin, ja anna ystävillesi ja läheisillesi mahdollisuus olla tukenasi. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut elämääni niin ihania ystäviä, että tiedän heidän aina seisovan tukenani.

"You have to keep breaking your heart until it opens."  -Rumi

Kohta on aika.


<3 Merja