Joogailua

Jos joku vielä muistaa, että haastoin itseni joogaamaan kuukauden ajan jokaisena päivänä. Joogastudio Oulun Matti, teki minulle ikioman harjoitusohjelmankin. Noh, sehän ei mennyt ihan suunnitellusti se juttu. Kipuilin niin pahasti, ettei ollut toivettakaan päivittäisestä joogahetkestä. Saatika sitten, että olisin vetänyt koko harjoitusohjelman läpi. Mutta yritin vähintään tehdä hengitysharjoituksia, jos en muuhun kyennyt.

Ajattelin kuitenkin suhtautua tähänkin toiselta kantilta; olla kiitollinen jokaisesta päivästä, kun saatoin joogia. Ja sillä linjalla olen jatkanut. Jos on tuskaisempia päiviä, olen kuunnellut kehoani. Jos ei pysty, niin sitten ei pysty. Ja omaa kehoa ei saakaan repiä väkisin suorituksiin, sen olen oppinut kantapään kautta. Varsinkin, kun on aina ollut tällainen ylitaipuvainen yksilö, pitää olla tarkkana, ettei voimalla väännä itseään johonkin yli-inhimilliseen solmuun ja kipeytä itseään. Kierrot ja hartiaseisonnat, olen tehnyt lempeämmällä tavalla; oman kehon ehdoilla. Ja asanoista (asennoista) onkin monen monta variaatiota, että jokainen varmasti löytää omansa.

Nyt kun tuon rakkaan tassuterapeutin kanssa, ei ole voinut käydä lenkkeilemässä entiseen malliin, on joogasta tullut minulle henkireikä. Ja selän kannalta ihan ehdoton juttu jo fyysisyytensäkin vuoksi. Kivut lisääntyvät huimasti, jos ei liikuta kehoaan tarpeeksi. Sekin on opittu kantapään kautta ;) Kehityksen huomaa todella pian suht säännöllisellä harjoittelullakin. Mm. kehonhallinta paranee ja jaksaa pysyä asanoissa pidemmän ajan (se on oikeasti raskasta ja hiki lentää, vaikka näistä kuvista sitä ei parhaiten näekään). Ja varoituksen sana; jooga leviää muuhunkin elämään herkästi; sitä alkaa kiinnittää enemmän huomiota hengitykseen ja siihen, miten kehoaan kantaa. Tai sitten voi löytää itsensä "lapsen asennosta" mietiskelemästä (voi herättää kanssaeläjissä ihmetystä). Muutamia asioita mainitakseni. Mutta nämähän ovat pelkästään positiivisia piirteitä.

Yksijalkaisen kyyhkyn kanssa räpeltämistä :)

Jooga antaa myös henkistä tyyneyttä kohdata epämiellyttävät asiat. Niin, kuin jo aiemmin kerroin tässä on ollut vuosisadan stressi päällä, jo liian kauan. En edes halua kuvitella, missä mielentilassa olisin ilman tätä rutiiniani.

Huomatkaa myös hieno joogikoira Ronja <3

Suosittelen edelleenkin kaikkia kokeilemaan, olisiko tässä se oma juttu. Ja käykää ihmeessä testaamassa Matin tunteja! Tässäpä linkki Joogastudio Oulun sivuille. Taatusti asiantuntevaa opetusta ja tunteja löytyy laidasta laitaan, että jokainen kyllä löytää itselleen sopivan. Ja hei, jos jooga sopii tällaiselle rautakanki-kipukroonikolle, sopii se varmasti myös muille ;)

<3 Merja